fuckvisitingliveinsagada.com

Luolat on vaan älyttömän siistejä, ei siitä pääse yli eikä ympäri. Mikäli ei pelkää pimeää, kärsi klaustrofobiasta tai ole allerginen guanolle, niin luolat väkisinkin herättävät sisäisen pikkupojan nuoressa miehessä (jos se nyt koskaan on niin nukkunut). Sagadasta löytyy kaksi päällikköä luolaa. Pienempi on Lumiang Burial Cave, jonka suuaukolle on kasattu hauta-arkkuja, ja suurempi on Sumaging Cave (Big Cave), joka on – no, suurempi.

Kaltaistemme indianajonesien seikkailunnälän poistamiseen ei yksi luola riitä. Yksittäisen luolan tutkimisen lisäksi voi valita Cave Connectionin, joka nimensä mukaisesti yhdistää nämä kaksi luolaa toisiinsa. Maanalaisen reitin kulkeminen kestää kolmesta-neljään tuntia. Valintamme lienee sanomattakin selvä.

Heti alkuun on hyvä mainita, että tälle reissulle ei pidä lähteä ilman opasta. Monessa kohteessa matkaajalle myydään innokkaasti oppaan palveluja, ja niitä kuulemma aina aivan ehdottomasti tarvitaan. Todellisuudessa usein kävellään suoraa polkua mihin nyt sitten ikinä ollaankaan menossa, ja maksetaan oppaalle lähinnä huonosta seurasta. Yhtä tarpeellista kuin hiekotushiekka Saharassa tai jääpalat Grönlannissa.

Näissä luolissa mukanamme oli kolme opasta, ja heidän reitintuntemus, luolassa kulkemisen taito ja erittäin tehokkaat valaisimet olivat ehdoton edellytys turvalliselle siekailulle. Mutta ennen kuin laskeudumme itse way more than six feet under, niin pohditaanpa vähän väistämätöntä maallisen vaelluksen päätöstä.

Sagadassa on jostain syystä muodostunut tavaksi laittaa ruumisarkkuja roikkumaan hämmentäviin mestoihin (Hanging Coffins). Tämän lisäksi arviolta viitisensataa hauta-arkkua on pinottu Lumiang Burial Caven suuaukon tuntumaan. Ilmeisesti tapa on jäämässä historiaan, ellei ole jo jäänyt. Yksi syy varmasti se, että luolan suuaukko on aika lailla täynnä. Homma ei myöskään ole ns. yksilehmäisen miehen lystiä, kanoja ja sikoja on uhrattava läjäpäin jos haluaa tällaisen hautapaikan itselleen lunastaa.

Elämän alkaminen ja päättyminen ovat (melko luonnollisesti) tärkeitä tapahtumia kaikissa kulttuureissa, ja niihin liittyy monelaisia rituaaleja. Oppaamme tiesi kertoa asiasta hieman enemmän.

Ensinnäkään Sagadan asukkaat eivät ole kääpiökasvuisia, vaikka arkkujen koosta voisi näin päätellä. Ruumis laitetaan arkkuun sikiöasennossa – täältä lähdetään samassa  asennossa kun on tultukin.

Lisäksi arkkua ei haudata maahan, koska silloin sielu tai henki ei pääse irtaantumaan ruumista vaan jää maan vangiksi. Tällöin esi-isien henget eivät pysty opastamaan ja neuvomaan maan päällä vielä asustavia jälkeläisiään. Tämä koskee aikuisia.

Jos kuollut ei ole elänyt täyttä elämää, eli siis valitettavasti on menehtynyt ennen aikojaan, niin hänet haudataan maahan. Tällöin hänen sielunsa annetaan takaisin maaemon huomaan, jotta se voidaan myöhemmin lähettää takaisin uuteen elämään. Vaikka sanotaankin, että lapsen suusta kuulee totuuden, niin vähäisen elämänkokemuksen vuoksi lasten henkien ei katsota voivan opastaa ja neuvoa. Tämän vuoksi heidät on parempi haudata, jotta he voivat myöhemmin palata takaisin ja elää täyden elämän.

Hautauksen (niin, tai arkkujahan nimenomaan ei haudata) jälkeen arkku jätetään luontoäidin huomaan, eikä edesmenneitä läheisiä käydä luolansuulla muistamassa. Jos poisnukkuneita halutaan muistaa tai kysyä opastusta vaikeina hetkinä, vieraillaan henkilön vanhassa asunnossa hautapaikan sijaan.

Maanjäristykset ovat ajoittain ravistelleet aluetta, tiputtaen samalla arkkuja seinustalta luolan pohjalle. Edellämainitun käsityksen vuoksi paikalliset kuitenkin jättävät asian luontoäidin helmaan. Näin ollen luolan pohjalla törmää edesmenneiden Sagadan asukkaiden jäänteisiin – lähinnä luihin.

Eipä mielestäni mitenkään sen hölmömpi tapa suhtautua kuolemaan kuin meille kristinuskosta tutummat käsitykset.Ohitettuamme kallonpalaset ja arkkujen jäänteet näimme jätimme samalla viimeiset päivänvalon rippeet taaksemme – mitä ilmeisemmin emme kuitenkaan ikuisiksi ajoiksi koska luet nyt tätä kertomusta.

Cave connection lienee koluttu läpi lukemattomat kerrat ja muutamiin haastavimpiin laskeutumisiin tai nousuihin on sidottu avuksi köysiä. Oma ryhmämme oli kuitenkin ainut merkki (älyllisestä?) elämästä, joten suureen tuntemattomaan perehtymisen henkeä oli selkeästi ilmoilla. Tosin päästyämme Sumaging Caveen asti, oli siellä muutama muukin ryhmä.

Itse tietysti otin huumaa ja tutkimusmatkailijana kävin tutkimassa jokaisen mahdollisen syvennyksen ja vaihtoehtoisen reitin. Ennen reissua sijoitin vähäistä maallista omaisuuttani hienoon Petzlin otsalamppuun, joten sen kanssa oli luonnollisesti edettävä – vaikka oppaiden valaisimiin verrattuna se olikin kuin hehkulamppu auringon rinnalla.

Luolan laajuus vaihteli aina pienen pienestä aukoista ja tunneleista valtaviin saleihin. Erilaisia hämmentäviä ja osuvasti nimettyjä kivimuodostelmia löytyi myös, kuten King’s curtain, the Prince ja mitä näitä nyt oli.


Ehkä siistein setti oli kuitenkin se, kun jätimme yhden oppaan huomaan kamerat yms. vedestä damagea ottavat objektit ja lähdimme tekemään ylimääräisen koukkauksen. Parhaimmillaan reitillä laskeuduttiin pienimuotoista vesiputousta pitkin, jonka jälkeen kahlattiin rintaan asti ulottuvassa vedessä. Sitä on jotenkin vaikea selittää mikä tässä voi olla niin siistiä – luultavasti joko luonnostaan ymmärrät mistä on kyse, tai sitten ihmettelet, että mitäs helvettiä?

Suuaukkojen lähellä isoimpien luolien katot olivat täynnä lepakoita. Yhteisymmärrys rakoilee lähinnä siinä, että se mitä me kutsumme parhaaksi kulkureitiksi, lepakot pitävät itsestään selvänä vessana. Luolan pohja on siis paikoitellen tuumanpaksuisen guanokerroksen peittämä. Luonnollisesti polku on myös hyvin liukas, mutta kädellä on sitten hyvä ottaa tukea, eikös? No, ainakin parempi kuin kaatua kokonaan rähmälleen. Ulos päästyä käsienpesumahdollisuudesta kuitenkin maksaa mielellään sen 15 peson pyydetyn ryöstöhinnan…

Kuten sanottu, joko ymmärrät tai sitten et, mutta ehdottomasti yksi siisteimpiä kokemuksia täällä. Seuraavan kerran kun olet Sagadan lähistöllä, älä missaa tätä!

Next: Rice and falls!

Advertisements
Kategoria(t): Filippiinit Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

3 vastausta artikkeliin: fuckvisitingliveinsagada.com

  1. Benj Espina sanoo:

    ”The engineer is the highest form of intellectual life”. LOL

    As Sheldon Cooper would say, you guys are the oompaloompas of science.

    Thanks for this, man!

  2. pusangkalye sanoo:

    i loooove and miss sagada.hope you had a good time there!!!:D

  3. Oh, and thank you for the pictures Jay, Sam and Renz. Credit for the brilliant title goes to Deens or Allan if I remember correctly. Thanks! 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s