Boracay & boardsports

 

Boracay

Kuten sanottu, niin osa vaihtopaikkoja havitelleista teekkareista jäi valitettavasti nuolemaan näppejään. Itse päädyin hakemaan toista paikkaa, kohtalotoverini Iikka päätyi radikaalimpaan peliliikkeeseen ja lähti muuten vain kiertämään maailmaa. Eräs pit stop osui Filippiineille, Boracayn lomaparatiisiin. No, jos toinen oman koulun poika päätyy näin lähelle, niin onhan sitä itsekin lähdettävä paikalle. Tähän väliin on pakko lurauttaa klassikko:

Boracay on pieni saari Filippiineillä, ja se tunnetaan parhaiten maailmankuulusta vitivalkoisesta hiekkarannastaan. Boracay on yleensä kärkisijoilla, kun maailman rantoja laitetaan paremmuusjärjestykseen. Toki moiset listat ovat monessa mielessä epätäydellisiä, mutta sanotaan nyt vaikka ettei Boracayn ranta ainakaan heikoimmasta päästä ole!

Boracay White Beach

Satuin itse löytämään suhteellisen halvat lennot, joten päätin lähteä tarkistamaan mestan viikonlopuksi. Lähdin itseasiassa edellämainitun Thirstdayn jälkeen seuraavana päivänä matkaan, hieman väsyneenä. Eka ilta oli siis suhteellisen rauhalinen. Pääsin illalla perille, ja majapaikkaan löydettyäni Iikka löytyikin hengailemasta ”aulabaarista”. Pitkästä aikaa tuntui hämmentävältä puhua suomea!

...vehreeiitten paalmujeen aalleee...

Majoituksenamme oli Frendz resort, joka hostelworld.comin listalla aika korkealla, myös Lonely Planet suosittelee. Paikka on edullisimmasta päästä Boracaylla, ja siellä tapaa myös muita reissaajia. Usein täällä yötä olleet tulevat jopa hengailemaan yhteiseen aulatilaan, vaikkeivät enää asukaan mestassa!

Frendz Resort

Frendz Resort

Frendzin "aulabaarissa" rentoutumista

Seuraavana päivänä päätimme lähteä testaamaan windsurfingia. Boracaylla on erittäin hyvät mestat wind/kitesurfingiin. Toisella puolella saarta on kuuluisa White beach, ja toisella puolella ”aktiviteettiranta”. Iikka oli aikaisemmin testannut windsurfingia vähän alusta, itsellä ei juuri käsitystä hommasta.

Nohevina jätkinä mietimme kuitenkin, että harrastamme molemmat snoukkausta ja tasapainon pitäisi olla kunnossa. Lisäksi molemmat aistivat ainakin jotenkuten purjehtimisen perusteet, joten tämän pitäisi olla helppo nakki. Hetken menoa ihmeteltyämme päädymme vuokraamaan laudat, ja väitimme toki, että tiedämme mitä teemme, eli emme tarvitse opettajia (pelkkä vuokraus ilman opetusta siis hiukan halvempaa).

Testasimme siis hommaa reilu tunnin verran, ja Iikka pääsikin jyvälle aika nopeasti. Itse pääsin kyllä seisomaan laudan päälle helposti, mutta en todellakaan käsittänyt purjeen toimintaa. Se siis käyttäytyy aikalailla eri tavalla kuin purjeveneessä… Lähtökohtaisesti tykkään lautalajeista eniten surffauksesta, koska siinä tarvitaan vähiten kaikenlaisia varusteita – verrattuna esim. juuri kite- tai windsurfingiin.

Itsellä alkoi keittää aika nopeasti kun en oppinut hommaa. Ehkä siksi ennakkokäsitykseni kämäsestä lajista jäi voimaan! 😀 No, olihan se ihan hauskaa kun sai edes vähän tuulta purjeisiin, mutta ei pääse kyllä lähellekään surffausta. Tätä voi kuitenkin tehdä myös Suomessa, joten ehkä annan lajille vielä uuden mahiksen.

Iikka onnistui saamaan myös kätensä rakoille, koska ystävälliset laudan vuokraajat eivät vaivautuneet kertomaan, että lajia varten on myös olemassa hanskat. Kokeneita jätkiä kun olimme, niin he varmaan olettivat, että tiedämme tämän! Itse en päässyt niin pitkälle hommassa, että rakkoja olisi ehtinyt kehittyä.

Doubleai-doublekei-ei windsurfing. Vesipisara linssissä hankaloittaa tarkennusta..

Toivottavasti Jenna tai Satu (smart&casual) eivät lue tätä, sillä sovimme Iikan kanssa värittävämme heille, että olimme kaikenkaikkiaan helevetin kovia purjelautailijoita! 😀

Tämän urheilusuorituksen jälkeen maistui ruoka ja olut. Menimme Iikan kantapaikkaan vahvistamaan ruhojamme ja aloitimme illan juhlimisen hyvissä ajoin. Ostimme parin muun reissarin kanssa rommia ja kokista ja päädyimme rannalle juomaan. Siitä suuntasimme tutustumaan baareihin, joita white beachillä riittää silmänkantamattomiin. Tapasimme myös täällä muutamia couchsurffareita, joiden tiesin olevan tulossa paikanpäälle päivän itseäni jäljessä. Ilta oli erittäin hauska ja varsin sekava. Hukkasin Iikan ja muut jossain vaiheessa joutuessani paikallisen naisväestön pauloihin.

Jostain syystä päädyin kuitenkin jossain vaiheessa iltaa yksikseni tallustelemaan rantavettä pitkin takaisin majapaikkaan. Baarissa tapaamani mimmi kuitenkin tuli perässä kaveriporukkansa kanssa, ja päädyin vielä heidän seurassaan rannalle istuskelemaan. Osa jengistä poistui majapaikkoihinsa reitin varrelle.

Lopulta myös mimmi hävisi johonkin. Pian sen jälkeen hokasin, että olen seitsemän janarin kanssa rannalla, ja etteivät he edes tunteneet mimmiä. Nuoret herrat olivat varsin ystävällisiä – ja myöskin kaikki homoja. Ei niin, että minulla olisi mitään homoja vastaan, mutta kun minut kutsuttiin alastonuinnille, niin jouduin kohteliaasti kieltäytymään ja palaamaan hostellille. Iikkakin oli ilmeisesti selvinnyt hengissä takaisin mestoille.

Seuraavana aamuna Iikka oli valitettavasti kehittänyt itselleen kuumeen. Kävimme lääkäriltä hakemassa perusburanat avuksi, mutta Iikan loppureissu Boracaylla meni vähän pilalle. Mies kuitenkin tuoreimpien tietojen mukaan edelleen hengissä ja maailmanvalloitus jatkuu. (ja edelleen päivityksenä Uuden-Seelannin maajäristysten jälkeen, ei hätää!)

Iikka on kaikenkaikkiaan hyvä jätkä, ja oli mukava käydä morjestamassa häntä. Tässä yksi esimerkki hänen ystävällisyydestään. Raskaan päivän päätteeksi päädyn sänkyyn lepäilemään ja kytken vielä tuulettimen päälle rentoutuakseni viilentävässä puhurissa. Iikka heittää kohteliaasti hikiset bokserinsa vähän kuivumaan tuulettimen päälle, jakaakseen näin päivän aika kertyneet kokemukset kanssani tuoksuja myöten. Mikäs sen mukavampaa. Arvostan syvästi, sillä tällaiset pienet eleet voivat merkitä vastaanottajalle todella paljon. Keep up the good work, Ike!

Viimeisenä päivänä päädyin testaamaan skimboardingia. Laudan saa vuokrattua luokkaa viidellä eurolla koko päiväksi, eli varsin edullista.

Aina silloin tällöin surffirannoilla ja muuallakin näkee porukkaa skimboardaamassa. Olen aina pitänyt lajia jotenkin huonona surffauksen korvikkeena, jos ei satu omistamaan surffilautaa. En siis ole kiinnittänyt kovin paljon huomiota siihen, miten homma itseasiassa toimii. Päädyinkin ottamaan ensikosketukseni lajiin aivan väärässä kohtaa rantaa. Eräs varsin kokenut paikallinen janari suoritti siinä edustavia trikkejä, mutta mesta oli aivan liian vaikea minulle aloittaa. Myöhemmin ruokailun jälkeen Iikka näytti paremman spotin ja pääsin jenkkijannu Alexin kanssa vihdoin jyvälle hommasta. Kaikenkaikkiaan erittäin siistiä puuhaa! Tässä myös huomasi, että lenkkiä ei ole tullut viime aikoina juostua…

Viimeisenä iltana päädyin ottamaan keittoa Alexin ja muutaman muun reissarin kanssa, ja menin käytännössä samoilla silmillä aamun lennolle ja siitä suoraan luennoille. Boracay ansaitsee kyllä uusintavisiitin, näillä näkymin viikon päästä Krisun ja Kossun saapuessa mestoille!

Aika ghetto koriskenttä

Ei hätää, voit hankkia kananmunasi myös Boracaylta!

Advertisements
Kategoria(t): Filippiinit Avainsana(t): , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

9 vastausta artikkeliin: Boracay & boardsports

  1. ilzed sanoo:

    et pystyny myöntää et menit uimaan! ook varma et se oli mimmi se yks?

  2. Casual sanoo:

    Haha, busted 😀 Surffaaks iikka tossa kuvassa? Ei noin 😀

    • Damn, tän jälkeen ei mee väritykset läpi! 😀 Joo siis vähemmän kokeneet harrastajat käyttää tosta termiä ”surffaa”, mut tässä vähän inside infoa windsurf-jargonista: me kokeneemmat kaverit käytetään tosta nimenomaisesta tilanteesta termiä ”aaltojen dominointi”.

      Joojoo, mennään joskus porukalla testaamaan niin pääsette pätemään.. 😉

      • Casual sanoo:

        Haha, ai niinkö se meneeki 😀

        Mahti blogi, plussaa kuvista vaikka herättääkin aikamoisen matkakuumeen 😛 Ja toi koriskenttäki herättää melki kipinän taas pelaamaan 😀

      • Nimenomaan niin 🙂 Toinen testaus sujui jo paremmin, eli näytetään vielä Iken kanssa teille! Koriskenttäki oli tällä kertaa jo kuivunu, ei muutaku pelaa, ****basketball! 😀

  3. benj sanoo:

    osa tarinaa näyttää puuttuvan

  4. Raimo sanoo:

    Hahaha, mukamas mimmit, jäbällä vaan katse terävöityi ja aistit valpastui ku aamu läheni 😀 Hienoo et myös littipeukku esiintyy

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s